Pew Charitable Trusts
Oceans North International
Pew Charitable Trust | Oceans North International
ribbon decoration

Issittoq Pillugu Apeqqutit Akissutillu

Avannaarsuani aalisarneq pillugu isumaqatigiissuteqarnissaq sooq pisariaqarpa

Quppernermi uani Issittup imartaata qiterpasissuani nakkutigineqanngitsumik iluanaarniutigalugu aalisarnerup aallartinneqarnissaa pinngitsoorniarlugu mianersorluni aalisarnissaq pillugu nunat tamalaat isumaqatigiissuteqarnissaat anguniarlugu Pewip Avatangiisinut Suleqatigiiffiata Avannaarsuani nunat tamalaat imartaannut suliniutai pillugit apeqqutigisinnaasatit akissutissarsisinnaavatit.

Issittup imartaata qiterpasissuani aalisarneq pillugu isumaqatigiissut sooq pisariaqartinneqartoq


Issittup Imartaa

Issittup Imartaata qiterpasissuani nunat tamalaat imartaat suuppat?

Issittup Imartaa naalagaaffiit sineriallit Canadap, USA-p, Ruslandip, Kalaallit Nunaata aammalu Norgep avatangersimavaat. Sinerissamiit avammut imartaq 370 kilometeriusoq (200 sømilit) nunat taakku aningaasarsiornikkut oqartussaaffigaat. Taakkuli avataanni ippoq nunat tamalaat imartaat 2,8 million kvadrat kilometerinik annertussusilik. Nunat tamat imartaat taakku 92%-ii inuussutissarsiutigalugu aalisarnermut nunat eqqaamioriit akornanni isumaqatigiissusiorfiusimanngillat. Tamannami aamma pisariaqartarsimanngilaq inuimmi oqaluttuarisaanerani tamarmi imartaq tamanna sikumit qallersimajuaannarsimammat – tassa ullut makku tungaannut.

Issittup imartaata qiterpasissuani siku qanoq pilertortigisumik aakkiartorpa?

Aasat kingulliit Issittup Imartaata qiterpasissuata 14-40%-ia imaannaasarsimavoq. 2012-ip aasaani Issittup Imartaani siku aatsaat taama annikitsigaaq, ukiunilu tulliuttuni ukiualuinnaat tamatuma siornagut eqqoriarneqarsimasumit suli annikinnerusumik sikuusimalluni. Aarleqqutigineqartoq anneq tassaavoq sikup aamma saaliartuinnarnera, immini suli sikuerukkiartuinnarnissaanut aqqutaasussaq. Aasaanerani sikup annertussusia suli allanngorartuartussaagaluartoq taamaattoq annikilliartuinnarnera paatsuugassaanngeqaaq. Ilaasa eqqoriarpaat ukiut qulikkaat uku naajartorneranni aasaanerani sikuusarunnaarumaartoq.

Qanga kingullermik tamaani sikutoqaqarsimanngila?

Ukiut 47 millionit kingulliit Issittup Imartaa sikoqartuaannarsimavoq. Eqqoriaanerit tutsuuiginarnerit naapertorlugit minnerpaamik ukiut 100.000-it kingulliit Issittup Imartaa ukioq kaajallugu sikoqartarsimavoq. Allatut oqaatigalugu, issittup uumasui ukiorpassuit ineriartorsimapput siku aalaakaasumik avatangiiseralugu.

Aalisakkat ikittunnguit eqqaasanngikkaanni Issittup Imartaata qiterpassua uumasoqarluanngeriinngila?

Issittup Imartaata qiterpasissuani ipput imaviup iternga aammalu nunaviup avammut atanerani imartat ikkannerumaat, nunarsuatsinnilu aalisarnerup annersaa nunaviup avammut atanerani ikkannerumaami pisarpoq. Imartap tamatuma sisamararterutingajaa 2000 meterinit ikkanneruvoq, tassa ullumikkut atortorissaarutit atorlugit aalisarfiusinnaasutut itinerpaatut itissuseqarluni. Imartap ikkannerusup tamatuma ilarujussua ukiuni kingullerni aasaanerani imaasarpoq. Annikinnerusumik sikuusalernera, uumasussilinnit pinngorarfiunerulernera, aalisarfiusinnaasumillu itissuseqarnera pissutigalugit Chukchip Imartaa – Beringip Imartaata avannaani USA-p, Russit aammalu Canadamiut imartaasa naapiffiisa sanianiittoq – ukiuni aggersuni aalisarfiulersussatut ilimanaateqarnerpaajuvoq.

Issittup Imartaa itisooq inuussutissakitsuulluni uumassusilinnit pinngorarfiuallaanngikkaluarluni aalisakkanit, timmissanit aammalu miluumasunit najorneqartarpoq. Avatangiisini allanngujasuni taakkunani aalisakkat piniarneqartalernerat aammalu uumasoqarfiup allanngortinneqarnera nerisareqatigiinnut tamanut sunniuteqarsinnaavoq, soorlu natsernut, nannunut aammalu qilalukkanut qaqortanut. Uumassusilinnit pinngorarfiuallaannginnerat, aammalu Issittup uumasuisa inuunertusarnerat pissutigalugu uumassusillit tamaaniittut piniarneqarnermikkut erngerlutik ikiliartupiluulersinnaapput. Issittup Imartaata qiterpasissortaani imartat avasissut kisimik taama sunnerneqarnavianngillat. Timmissat miluumasullu tamaani naammattoorneqartartut amerlaqisut Issittup sineriaanut ingerlasarput aqqusaartarlugillu. Sinerissami inunnut Issittormiunut ukiuni tusindtilinni tamakkuninnga inuussuteqartuusimasunut inuuniarnermi pingaaruteqarput. Timmissat miluumasullu piniarneqartartut Issittup imartaaniillutik akornuserneqarnerat sineriammiunit malugineqarsinnaavoq.

Ilisimatuut qanoq oqarpat?

Ilisimatuut 2000-it sinnillit silarsuarmit tamarmeersut nunat issittumiittut siuttuinut ammasumik allakkanut atsioqataasimapput, allakkat taakku nakkutigineqanngitsumik aalisarnerup uumassusileqarfinnik innarliinissaa sioqqullugu aalisarnerup aqunneqarnera pillugu isumaqatigiissusiortoqarnissaanik kajumissaarutaapput.

Issittup Imartaata qiterpasissuani nunat tamalaat imartaat.

“Issittup Imartaata qiterpasissuani nunat tamalaat imartaat”-nik taagorneqartoq suua?

Issittup Imartaani nunat tamalaat imartaat tassaavoq Issittup imartaata qiterpasissuani naalagaffiit issittumut sineriallit tallimaasut aningaasarsiornikkut oqartussaaffigisaata avataanniittoq.

Naak tamatuma ilaa septemberimi imaasaraluartoq iluanaarniutigalugu aalisarneq suli ungasissorujussuunngila?

Immap sikuata aakkiartorneratigut imartarsuarmi tassani aalisarnissamut aporfissat annikilliartussapput. 2007-ip aasaanerani Issittup imartaata 40%-ia sikuunngilaq. Ilangaatsiarsua Manerasuup tungaaniittoq Manerassuarmiut aalisariutaannit tikinneqarsinnaavoq. Ilisimatuussutsikkut ilisimasat suli amigartillugit aqutsinermullu naleqquttunik iliuuseqartoqalinngikkallartillugu iluanaarniutigalugu aalisartoqalissagaluarpat avatangiisit silap allanngornerinit artorsartitaareersut suli navianartorsiornerulissapput.

Iluanaarniutigalugu aalisariutinut ungasippallaanngila?

Taamaaqqajanngilaq. Aalisariutit tunisassiorfiutigisut silarsuarmi sumulluunniit angalaartarput inuussutissaq protein pissarsiariumallugu. Assersuutigalugu aalisariutit tunisassiorfiutigisut Kinap umiarsualivianiit 12.000 kilometerit angalallutik Sikuijuitsup Kujalliup eqqaanut krillerniartarput. Kinamiit Issittup Imartaata 2007-imi aammalu 2012-mi sikuunngitsortaanut 8.000 kilometeriinnarnik ungasissuseqarpoq.

Issittumi aalisarnerup aqunneqarnera

Killeqarfiit naalagaaffinnit issittumut sineriaqartunit suli assortuussutaagallartillugit Issittup Imartaata qiterpasissuani nunat tamalaat imartaanni aalisarnermut isumaqatigiissusiornerup oqaluuserineqarnissaa siusippallaanngila?

Naagga. Issittumi nunat tamalaat imartaat killiligaareerpoq naalagaaffiit issittumut sineriallit tallimaasut aningaasarsiornikkut oqartussaaffiata avataaneereerami. Nunat taakku ilaasa nunaviup avammut ataneranik piginnittuujumallutik nalunaareeraluartut taamaattoq piginnittuujumaneq taamaallaat immap naqqanut atuuppoq. Iluanaarniutigalugu aalisarneq eqqarsaatigalugu piginnittuujumalluni nalunaarutit tamakku qanorluunniit inerneqaraluarpata Issittumi imartaata qiterpasissua nunat tamalaat imartariinnassavaat.

Nunat tamalaat isumaqatigiissuteqarsimanngikkaluartut malittarisassiortoqarsimanngikkaluartorlu qanoq ililluni Issittup Imartaani aalisarneq aallartissinnaava?

Nunat tamalaat aalisarneq pillugu isumaqatigiissuteqarsimatinnagit avataani imartat aalisarnermut ammaannartarput. Imavinni Inatsisiliorneq pillugu Naalagaaffiit Peqatigiit Angerfigeqatigiissutaat (UNCLOS), nunat 161-it pituttorfigalugu isumaqatigiissutigisimasaat, naapertorlugu nunat eqqaamioriikkuutaat isumaqatigiinniarnermikkut isumaqatigiissutaat aallaavigalugit nunat tamalaat imartaani aalisartoqarsinnaavoq. Isumaqatigiissullu tassa taama ittoq Issittumi nunat tamalaat imartaanni pisariaqartinneqarpoq.

Nunat qanoq ilillutik inatsisit malillugit Issittup imartaani aalisarnermik aqutsisinnaappat?

Nunat tamalaat imartaanni aalisarnermik aqutsisoqassatillugu nalinginnaasumik periaaserineqartartoq tassaavoq nunat arlaliullutik isumaqatigiissusiortarnerat. Naalagaaffiit Issittumiittut siuartaartuullutik Issittup Imartaata qiterpasissua pillugu sulianik aallartitsisariaqarput. Pingaarnerpaajusussaq tassaavoq aallaqqaammut aalisartoqannginnissaa ilisimatuussutsikkut paasissutissat suli amigarallartillugit misileraalluni aalisarnerit innarliinissaat pinngitsoorniarlugu.

Aalisarneq pillugu isumaqatigiissuteqartoqarsimatinnagu nunat aalisariutaatimik imavinni aalisarnissaannut inerteqquteqarfigisussaammatigit nutaamik isumaqatigiissusiornissaq asuliinaassanngila?

Naagga. Nunat tamalaat inatsisaatigut nunalluunniit ataasiakkaat inatsisaasigut aalisariutit issittup imartaanukarnissaat inerteqqutigineqanngilaq. Norge nunani kisiartaalluni aalisariutaatimi imartani malittarisassiorfigineqanngitsuni aalisannginnissaanik inatsisiliorsimavoq. Imartami tamatumani nunat suulluunniit iluanaarniutigalugu aalisalernissaat pinngitsoortinniarlugu nunat tamalaat aalisarneq pillugu isumaqatigiissuteqarnerat pisariinnerpaajuvoq atorluarnerpaasinnaallunilu.

Issittumi Siunnersuisoqatigiit pilersinneqareersimammata Issittumi aalisarneq pillugu nunat tamalaat nutaamik isumaqatigiissusiornissaat sooq siunnersuutigisariaqarpa?

1996-imi pilersinneqarlutik Issittumi Siunnersuisoqatigiit tassaalersimapput nunat issittumiittut aammalu nunat inoqqaavisa oqaloqatigiittarfii pingaarutillit – pituttorfiusunilli aalajangiisarfiunngillat. Issittumi Siunnersuisoqatigiit pisuussutit pillugit toqqaannartumik aalajangersaasartuunngillat aammalu nunat tamalaat aalisarnerannik nakkutilliinissaminnut akuerisaanatilluunniit aningaasalersugaanatik. Siunnersuisoqatigiit tamanna 2007-mi eqqartoramikku aalajangerput akuliunniaratik. Aqutsinermut aalajangersagaqareertinnagu nutaanik aalajangersagaliornermut nunat tamalaat inatsisaat naapertorlugit periaaserineqartoq tassaavoq nunat tamalaat aalisarneq pillugu isumaqatigiissusiortarnerat. Issittumi nunat tamalaat imartaanni aalisarnerup aallartinnissaata pinngitsoortinneratigut taama ittumik isumaqatigiissusiornikkut siunissami aalisarnermik aqutsinerup pitsaasup pilersinneqarnissaa periarfissaqalersinneqassaaq.


Aaqqiissutissat nutaat

Nunat tamalaat aalisarneq pillugu isumaqatigiissutaannik nunarsuup avannaani atorneqareersumik Issittumi Imartaata qiterpasissuani assilineqarsinnaasumik peqarpa?

Aap. 1980-ikkunni Polenip, Korea Kujalliup, Japanip aammalu nunat allat Beringip Imartaani malittarisassaqartitaanngitsumik aalisarneq saarulliusat qallunaatut gråsejinit taaguutillit ukiualuinnaat ingerlaneranni ikilerujussuarnerannik nassataqarpoq. Ruslandip USA-llu nunat taakku kimigiiserfigalugit akuersisippaat Beringip Imartaani gråsejet pillugit isumaqatigiissummik atsiueqqullugit taamalu aalisarneq unitsinneqaqqullugu ilisimatuussutsikkut paasissutissat aammalu aqutsinermi periaatsit nungusaataanngitsumik aalisartoqarnissaanik qularnaarisussat pissarsiarineqarnissaasa tungaannut. Ajoraluartumilli innarliisoqareersimavoq imartarlu tamanna ullumimut aalisarfigeqqusaanngilaq.

Issittup imartaata qiterpasissuani aalisarneq aallartitsinnagu mianersuussinissaq siunertaralugu aalisarneq pillugu isumaqatigiissusiornissamut nunat sorliit isumaqataappat?

Issittumi aalisarneq pillugu aalajangersagaliornissaq qanilliartorpoq:

  • Inatsit USA-mi Kongressimi partiit marluusut peqataaffigisaannik amerlanerussutillit akuerisaat tunngavigalugu, aammalu Alaskami inuussutissarsiutigalugu aalisakkanik tunisassiortut, nunap inoqqaavi kiisalu avatangiisit pillugit naalakkersuisutigoortuunngitsumik suliniaqatigiiffiit tapersersortigalugit nunat tamalaat aalisarneq pillugu isumaqatigiissusiornissaat USA-p nunanut allanut politikkianni anguniagaalereerpoq.
  • 2011-imi Kunngeqarfik Danmark, Danmark, Kalaallit Nunaat aammalu Savalimmiut sinnerlugit Issittumi aalisarneq pillugu nunat tamalaat akornanni isumaqatigiissusiortoqarnissaanik piumasaqarpoq unnerlunilu aalisarnermik aqutsinermut aalajangersaasoqartinnagu inuussutissarsiutigalugu aalisarneq aallartittariaqanngitsoq.
  • April 2012-imi Canadamiut naalakkersuisui nalunaarput: “…Issittup Imartaata qiterpasissuani siunissami aalisartoqalissagaluarpat aalisarneq ilisimatuussutsikkut siunnersuutit tunngavigalugit pitsaasumik aqunneqartariaqarpoq nungusaataannginnissaalu qularnaartariaqarluni, tamatumanilu avannaarsuarmiut isumasiorneqartariaqarput nunallu tamalaat akornanni isumaqatigiissuteqartoqartariaqarluni.” Isuma taanna Canadami innuttaasunik isumasiuinermi tapersersorneqarluaqaaq.
  • Nunat issittumiittuunngitsut akornanni aammattaaq EU inuussutissarsiutigalugu aalisarneq aallartitsinnagu nunat tamalaat akornanni issittumi aalisarneq pillugu isumaqatigiissusiortoqarnissaanik politikkiliorpoq.

Pewip Avatangiisinut Suleqatigiiffia Avannaarsuata imartai pillugit suliniarnermini Issittup imartaa pillugu nunat tamalaat aalisarnermut isumaqatigiissuteqarnissaat anguniarlugu qanoq iliuuseqarpa?

Issittup imartaani nunat tamalaat imartaat tassanilu uumasut illersorneqaatigisassaannik isumaqatigiissusiortoqarnissaa anguniarlugu naalagaaffiit issittumut sineriallit, ilisimatuut, aalisarnermik tunisassiortut aammalu nunat inoqqaavisa sinniisui suleqatigaavut makku aqqutigalugit:

  • Peqataasut allamik isumaqatigiissuteqartinnagit iluanaarniutigalugu aalisarnermik inerteqquteqartitsinikkut.
  • Aalisakkat imarmiullu allat paasisaqarfigiumallugit nunat tamalaat ilisimatuussutsikkut misissuinissaannik aqqutissiuussinikkut.
  • Iluanaarniutigalugu aalisarneq aatsaat nungusaataanngitsumik pisinnaaguni aallartinneqarsinnaanngorlugu nungutsaaliuinermut aqutsinermullu iliuusissiortoqarneratigut.

Isumaqatigiissut iluatsissinnaaqqullugu nakkutilliinernik malittarisassanillu atortitsinernik pitsaasunik pilersitsinikkut.