Hilaup aadlangurninnga qilaminnuaq mahaliqtuq Ukiuqtaqtumi tariup hikua, pipkaidjutiyuq akuniraalukmik umiakkuurniq amihuniklu piinarialaqihimayuq nunamut qangaraalukmit. Taimaa qaangiqtuq 10nik ukiumik, amigaiqtuq umiakkuuqtut. Taimaa Kaanataup Ukiuqtaqtumi – unalu, unalluaq kihimi, Qikiqtaqaqtuq – atauhiuyuq akhuurutaulluaqtuq, qayangnaqtuq ungahiktuqlu umiakkuurniq avatinga uumani Nunaryuaptikni.

Ilangani, umiakkuurniq ingilravinga qanitpiaqtut uumunnga akhuurutauyut nayugangit ilanga tamarmik atuqtulluuniit tuattuq ingilravikhaq ukununnga nunamikni qayaqtuqtunut, huradjat unalu qayangnaqtuq hikut tikihiyut. Nutaaq qanuriliurutingit ihariagiyauyut munarigiami umiakuuqattaqpallaaqtuq, tammaqtaililugu tariup nayugangit ihuarhilugulu aaniqtailiniqmut qanuriliurutingit.

Ukiuqtaqtumi Umiakkuurniq: Ikayuutauyut Qayangnaqtullu

Umiakkuurniq akhuurutauyut akituvallaangittuqlu ingilradjutikhaq ukununnga tariuqmi Ukiuqtaqtumi nunallaangit. Ukuat Inuvik unalu Tuktoyaktuk, piittuq Ukiuqtaqtumi nunallaangit piqaqtut ukiuq tamaat apqutilik. Umiat ihariagiyauyut tunigiami ukiumi ihariagiyauyut, urhuqyuaq aadlatlu tamayat nunamiknut nunallaangit, unalu pipkaidjutininnga havauhikhat, ihivriuqniq nayugat unalu anguyaktukhanut iliurainiq. Tariuqmi akhuurutauyut apqut inungnut taruukkuuqtunut tariup hikua qayakkulluuniit aullaariami.

Taimaa angikliyuumiqtuq umiakkuurniq pipkaidjutiyuq qayangnarutauyuq ukununnga Ukiuqtaqtumi avatiliriniqmut, hakuiryuumiqtuq aadlanguqpiarmat pipkaidjutauyuq hilaup aadlangurninnganit. Ungahikninnga, alapaarnaqtuq hilanga, nakuungittuq nunauyaliurninnga ingilravikhaanik, kikliqaqtiyait aulapkaitjutikhanik, nutaaq unaluuniit ayuqtut aulapkaiyiuyut unalu tuhaqnaittumik tuhaqtipkainiqmut qayangnautivaktut inuknut inuuhinginnut avatinganullu. Angiyuq urhuqyuaq kuviyuq, tuuliiqtumik hikuirutiniqmik aullaaqtut, naunaipkaininnga pipkaidjutiyut huradjat nipiqquqtuvallaanginnaqtuqluuniit ayurhautipkainiaqtaa uumunnga tariup huradjat maamaktittiyut, tariuqmi tingmiangit iqaluknulluuniit. Ukununnga ukiuqtaqtumi nunallaangit, tammaqtailiniq hapkuat Nunamiingaqhimayut Maniliurahuarutit akhuurutauyut pihimagiami pitquhingit inuuhinginniklu.

Ukiuqtaqtumi Umiakkuurniq Amigairyuumiliqtuq

Hilaup aadlangurninnga ikikliyuummiqtaa qanuraaluktut auyami tariup hikua, quuliutiliqtut nampanginnik ukiumit ukiumut. Ukununnga umiakkuurniq havakvingit, una imaatut ittuq angitqiamik piinarialaqiiq uumunnga Ukiuqtaqtumi imanga akuniraalukmut taimaa ukiumi. Tamna qanuriliurutinga angikliyuumiutiyuq in umiakkuuqpallaanginnaliqtunik ihumagiyauyuq pihimmaaqniatuq hivuniptikni.

Una qanuriliurutinga pipkaidjutauyuq uumangalluamit pingahut ilitariyauyut hulilukaarutinik:

  • Ikayuutikhaq piiyaqtauniq – Uyarakhiurniqmut havauhikhat ungahiktumi ilanga uumannga Kaanataup Ukiuqtaqtumi ihariagiyut angiyunik umianik agyariamikni urhuqyuanik hunavalukniklu agyariamikniklu hunavaluknik niuvvaaviknut. Nutaaq ikayuutikhaq piiyaqtauniq havauhikhat ihumagiyauyut qanuriliurutinga angikliyuumiutihimayuq ukunanik pipkaidjutininnga umiakkuuqpallaarniq ilangani ingilravinga.
  • Pulaarniq – Pipkaidjutininnga una Ukiuqtaqtumi nutaanguffaaqtuqlu piumayanginnik uumani Uallinirmit Tariukkut Apqutinga qarritiliqtuq amigaittunik pulaaqtunik aquiyuniklu hapkununnga ungahiktumut ukiuqtaqtumi imanga. Piittumik piqangittuq aulapkaitjutikhanik, ulapiqutinga aadlatlu maliktakhanginik, hapkuat aulapkaininngit qayangnaqniaqtuq, piliurluni avatilirininnganut qayangnarutinik unalu akhuurutauyumik ulapiqutiluni inungnut inuuhinganut ukiuqtaqtumi nunallaangit.
  • Ihivriuqniq – Ihuaqtut ihivriuqniq akhuurutauyut kangirhigiami munarigiamilu ayurhautinga una hilaup aadlangurninnga uumani Ukiuqtaqtumi. Amigaittunik qayagittiaqtumik naunaitkutanik ihariagiyauyuq ukunuuna hapkuat alianaqtunik avatilirininnganut aadlangurninnganik. Una pipkaidjutigiyaa akhuurutauyuq angikliyuumiqniq uumani ihivriuqniqmut-piyuq umiakkuuqpallaanginnaliqtunik.

Ungahiktuq Qayangnaqtuqlu Avatinga

Ukiuqtaqtumi piinarialaqihimaniaqtuq qangannuamit, kihimi qayangnarutiqpiaqtuq. Anurhilaqiqpiayuktuq, amihunik ukiut hiku tikhilaaqtut, nutaaq ikkattuq ungahikpallaallu qilaminnuaq ihumaalutipkainariaqaqtaa upalungaiyarhimaittuq umiakkuqtiuyuq. Umiat aullaqtut hapkununnga imanganut hapkuninnga atuqniaqtut:

  • Ungahikpallaaqtuq – Aquttut upalungaiyarhimainnaqtukhat tamainnut piniaruknaqhiyut qilamiuqtuqaliqqallu taimaa ikayuqtauyumalirumi ungahikpallaaqniaqmat, piqarumi. Una uuktuutigillaklugu, piqangittuq aktikkulaangani kiugiami angiyumik urhuqyuaq kuvikpat.
  • Kikliqaqtauyuq aulapkaitjutikhanik ikayuutikhangillu – Amihunut nunallaangit, uyaraliaq hinaa aulapkaidjutilluarutauyut pigiami mikkat umiat uhiiyariamilu tamayanik. Tulakvikhangit, nakuuqpiaqtuqlu tuhaqtipkainiqmut havaangit iqqakuurvikhangillu piqanginmat. Aadlatqiiktut aulapkaitjutikhanik, ukunatitut ikayuutikhat aqugiami, kihaqvikhangit, tulakvikhat unalu imaqmi naunaitkutat hukkuurutikhaq hikuiyarviingillu, ikitpallaanguyut ungahikpallaaqtullu. Maniliurutingit ihariagiyauqpiaqtut ihuarhigiami hapkuat akuniraalukmik ittut atukkat.
  • Aadlanguqtaaqtuq nakuungitpiaqtumiklu naunaiqtauyuq tariup natinga – Angiyuq ilanga una Kaanataup Ukiuqtaqtumi tariup natinga ihivriuqtauyuq nutamut naunaitkutingit. Ikalruktumi tuattumilu apqutingit tamainni Ukiuqtaqtumi Qikiqtaqaqtuq, nakuungittuqlu qanuraaluk imanga itininnga ittuq naunaitkutanga pipkaidjutiyuq umianik qayangnaqtuq ikalrukkumik. 2010mi, tamarmik uhittirutauyuq umiaq agyaqtiuyuqlu ikalrukmungaqtut Kitikmeonmi. Tamna Exxon Valdez tuluqtuq uyaqqamut Alaska-mi 1989mi, amihuraalukmik urhuqyuamik kuvipkaiyuq.
  • Amihut ukiut hiku tikhilaaqtut – Amihut ukiut hiku ayurhautilluarutauyuq qayangnaqtittiyuqlu hiku umiaqmut. Taimaa tariup hikua mahakkaangat uumani qitqani Ukiuqtaqtumi Tariuq, hikuilrua pipkaidjutiyuq amihut ukiut hiku tikhiriami apqutinganut uuma Ukiuqtaqtumi Qikiqtaqaqtuq. Hunavaluknik ihivriuqtiuyut ihumagiyut takugiami amihunik hapkuat hiku tikhilaaqtut talvuuna una hilaup aadlangurninnga.
  • Alappaarnaqpiaqtut hila – Qilaminnuaq aadlanguqpaktuq anuri tariuqmit nunamut qanipkaqtitaivagait. Hilaup aadlangurninnga ihumagiyauyuq angikliyuumiutiniaqtuq hilaqluktipkainiqmut qayangnarutipkainiaqtuq. Qiqininnga ublungit tuuliiliqpaktuq ukiakhami, pipkaidjutiyuq umiakkuurniq havakvingit pipkaidjutiyait aulapkaininngit auyami, taimaa anurhainnaliraangat. Kiuyuq hivituyumik pipkaidjutiyuq ukiakhami ayurnaqniaqtuq.

Tammaqtailiniq Hakuittuq Avatilirininngit

Akhuurutauyut ihumaliurutigiyaa uuminnga “Pulaaqtauyakhat,” ihuaqtulluuniit ilanga talvani umiakkuurniq hulilukaarutit ihuangittuq avatinganut.

Atauhiuyuq hapkuat pulaaqtauyakhaq Kaanataup Ukiuqtaqtumi Qikiqtaqaqtuq. Qikiqtaqaqtuq piliurhimayuq 94 angiyut qikiqtanga unalu 36,469 mikkait qikiqtanga atauttimut piyuq 1.4 milliannik kikkariktuq kilamiitamik. Ilangani, umiat aullaaqpagait hapkuat qikiqtanga aadlanut atuqtipkaidjutivaktuq apqutinga ukuninnga nunamikni qayat, tariup huradjat maamaktittiyut, iqaluk hikumiklu tikhiyut. Akhuurutauyut nayugangit uumunnga tariup huradjat maamaktittiyut, tingmiat aadlatlu huradjat qaliriiktait, qanittutluuniit, akhuurutauyut umiakkuurniq angmarninnga.

Ukiuqtaqtumi avatilirininngit piqaqtuq naunaittuq ukiumi aadlangurninng tunivaktut akhuurutauyut nayugangit ukununnga huradjat, tariuqmi tingmiangit iqaluillu. Umiakkuuqpallaanginnaliqtunik ihuangittumi humilu ahiruutiyauqpiaqtaaqtuq. Maliktakhanik ihariagiyauyut hapummigiami pulaaqtauyakhat uumannga ihuangittuq tariuqmi hulilukaarutit.

Ukiuq tamaat Qayagiyauyuq Huradjat Ilanga

Ilangit hapkuat ukiuq tamaat qayagiyauyuq ilanga pittailiyakhaq unalu hinaangit talvani aiviit ittut amihuaryuiplutik, qilalukkaliuqtut ilangit qilalukkanik, tingmiat pikiutami ittut hikumiklu nayugangit ukununnga nattit, nanuit aadlatlu huradjat.

Nunamikni Nunaqaqqaarhimayut inungit unalu hunavaluknik ihivriuqtiuyut ayuittiaqtut ilitarigiami hapkuat ilitariyauyut ilanga kangirhiyullu qayagiyautinginnik. Munariyakhait kaanataup kavamanga, pitqutigiquplugit tamaita Kaanatamiutat, ilaliutigiami una ilihimaninnga uumunnga munariniq uuminnga Ukiuqtaqtumi umiakkuurniq. Naunairniaqtaa tammaqtailininnga qayagiyauyuq tariup avatinga unalu pittailininnga ulapiqutininnga uuminnga akhuurutauyut qangaraaluknitat hulilukaarutit, ukunatitut angunahuarniq.

Akhuraaluk Naunaitkutingit Ihariagiyauyuq uumunnga Ukiuqtaqtumi Umiakkuurniq

Qayangnarutingit ihariagiyauyut ukiuqtaqtumi umiakkuurniq imaatut ittuq hivituyut Ukiuqtaqtumi aquttut akhuraaluk ihumagilluaqtauyut piqaqtullu alianaqtumik naunaitkutanik. Kaanataup kavamanga pipkaidjutigiyaa ilanganik Nunaryuap angitqiamik aaniqtailiniqmut naunaitkutingit angiyunik maniliurutauyut umiat, pipkaidjutiyut aquttut uuminnga:

  • Aturluni ayuittiaqtut hikukkuuriami
  • Aturluni piliurhimalluaqtauyut umiat
  • Tuniluni umiakkuurutikhaanik ihumaliurutit angiqtauyukhaq
  • Uqarluni Hikuiqtirutimut Umiaq umiakkuuqtilluni
  • Ilauluni in a akhuuqtumik amigaittuniklu qaliriiktut munariyumik maligaq

[Image suggestion: Maps about overlap between shipping traffic and ecological areas etc.]

Qanikliutigiyavut

Oceans North-kut havaktut Inuknut timiqutigiyangit unalu kaanataup kavamanga atuliqtitaugiami Nunaryuaptikni naunaitkutingit uumunnga avatilirininnganut munaqtiuyuq ukununnga umiat aquttut uumani Kaanataup Ukiuqtaqtumi.

Pingahuuyut ilumuurutingit qitqauyut havaaptiknut:

  1. Munariyumik unalu munariniq qanuriliurutingit hivuliqtiyaa Ukiuqtaqtumi umiakkuurniq ilaliutiyakharaluangit hakugiktumik tammaaqtailiniqmik ukununnga avatiliriniqmut qayagiyauyut ilanga piliurlunilu hakuittut ukunani Ukiuqtaqtumi avatilirininngit unalu huradjat.
  2. Ukunuuna nunataarutingit timiqutigiyangit, Inuit tamaat ilitariyauyumiklu ilaliutihimayukhat uumani Ukiuqtaqtumi umiakkuurniq maligaq piliurninnga iniqtirninngalu uumanilu umiat munariniqmi.
  3. Akhuurutauyuq, pittailiniqmut-ittuq aaniqnaittumik aturninnga tadja ittuq ukununnga Ukiuqtaqtumi Kaanata angikliyuummiqtukhaq piliurhimmaaqlunilu – ukuatlu ukunuuna maniit nunamikni aulapkaitjutikhanik aktikkulaangalu – pigiami piumayanginnik angikliyuumiliqtuq umiakkuurniq.

Umiakkuurniq ingittuq ungahiktumi ihumaliurut uumani Ukiuqtaqtumi – Nunaqaqqaarhimayut inungit agyaqtauyut hunavaluit qayakkuuqtullu qangaraaluk European-kut tikitinnagit. Huna aadlangayuq ublumi qanuriliurutinga umiakkuurniq. Taimaa pigiami hapummigiami hapkuat imanga, akhuuquyakhavut ihumattiaqtumik, avatilirininnganut umiakkuurniq aturninngit ikayuqniaqtait tamarmik havakvinga inungillu talvani nunalik.