North Water-mi Hikuilrua, taiyauyuq Pikialasorsuaq uumani Kalaakliinmi, atauhiuyuq nunapta atuqtautilluaqtuq tariup avatilirininngit. Hikuilruq nayugangani avatingani piqaqtuq hikumik ukiuqtaqtumi Qikiqtaalup Kangirhungani, ikayuqtut amigaittut tariup huradjat maamaktittiyut, ukuatlu qilalugaq tuugalik, aiviq, nattit nanuillu, unalu tariuqmi tingmiangit aadlatqiillu iqalut. Piyuq 85,000 kikkariktuq kilamiitamik, Ukiuqtaqtup angitqianga hikuilrua tunivagait akhuurutauyuq nayugangit pitillugu ukiumi nuutiqniq.

Nakuuqpiaqtuq Kuugalaarninnga

Upin’ngaliraangat, hiamitiqninnga nutaaq inuuhiq uumani Pikialasorsuaq (imaatut ittuq “Nakuuqpiaqtuq Kuugalaarninnga”) ikayuqtut amigaittuq inuuhinganik aadlatqiinik aadlani nunagiyangani Ukiuqtaqtumilu. Uugat, tariuqmi tingmiangit unalu tariup huradjat maamaktittiyut ingilravaktut hikuilruamit Melville Bay-mut uumunngalu Tallurutiup Imanga, kivataanit angmarninnga uumunnga Uallinirmit Tariukkut Apqutinga, hivuniqmullu.

Hunaukmat Hikuilrua?

Hikuilrua nayugauyuq ukiuq tamaat hikuilruani piqaqtuq avatingani uqumaitqiamik, hiliktuq tariuq hikuqaqtumik. Hikuilruangit tariup hapummiutingit Ukiuqtaqtumi, niqiqaqpiaqaqtumik imanga tuniyuq nayugaq nirigiami, anguhallugiik nayuriamilu amigaittunut aadlatqiinik huradjat.

Tamna North Water-mi Hikuilrua pipkaidjutigiyuq imaqmit uumannga mahaliqtuq hiku Kalaakliitmi Kaanatamilu ilayuq Pacific imanga ilangit ingutaaqtut imaqmi apqutingit uumani Uallinirmit Tariukkut Apqutinga uumanilu Tallurutiup Imanga. Hapkuat hikuinnaq imanga atayuq uunatqiamut Atlantic imanga ingilrayullu uataanut hinaanut Kalaakliit.

Ittuq North Water-mi Hikuilrua ihariagiyuq niglaumayumik, aadjikutariyaanik ukiuq piliuqtuq hikumik ikaarvik ukunanit Kaanataup Ausuitturmiut Qikiqtangat uumanilu Kalaakliit. Una hiku ikaarvik pittailiyuq ukiuqtaqtumi hiku kuvittailigiami hikuilrumut. Anurailluanga tununnganit anurimit ingutaaqtittait hikuninnga hikuilrumut hivuraanut, hikuiqangiriami.

Hiqiniq utiraangat Qutiktumut nunguvingani ukiumi, inuuhinganik qanuriliurninnga pivaktuq Ukiuqtaqtumi Imaq. Tamarmit piyuq hiqiniqmit hikuilruaniklu – piqalluanginmat hunavaluit qiqiumayumi tariuqmi – imaatut ittuq hiqiniqmit aulapkaidjutinga piinarialik tuniqhailugulu ukunuuna havaaq atuqtauyuq nunamit nauhimayuit aadlanitlu uumayut piliuriami qaumaniqmik. Una piliuqtaa ukiumi imarmiutat uumayut anipkaininnga. Havaaq atuqtauyuq nunamit nauhimayuit aadlanitlu uumayut aadlanguqtut hiqiniqmit aulapkaidjutauyuq niqikhamut huradjanut quulitqiamut niqikhanganut. Iqaluit, tariuqmi tingmiangit unalu tariup huradjat maamaktittiyut tamaita ihariagiyait upin’ngakhami imarmiutat uumayut amigairyuumiutiyuq.

Inungit North Water-mi

Tamna hiku ikaarvik ukunanit Ausuitturmiut Qikiqtangat unalu Tununngavyaani kivataanit Kalaakliit ikayuqtut piliuriami tamna North Water-mi Hikuilrua ittuq Inuit ingilravinga apqut qangaraalukmit. Qidtlarssuaq,19nit ukiunganit angatqut Inuinnaitlu hivuliqtinga, aullaaqatigiyait maliktiuyut tadja Nunavunguqtuq tamainni hikumi hiku ikaarvik uumunnga Qaanaaq Nunanga Kalaakliitmit. Ilitariyauyut naunaipkaffaariami tammaqhimayut ayuitamiknik, ukuatlu qajaq (kayak) inungnut talvani.

Inuit nunallaangit tamarmi ittut uumani Qikiqtaalup Kangirhungani  ihariagiyait ukuninnga North Water-mi hikuilruap amihuuninngit, angunahuarniq katitirniqlu huradjat iqaluillu. Nunallaangit ittuq haniani hikuilrua, ukunatitut Ausuittuq uumanilu Qaanaaq, unalu nunangit hannanik tausinikluuniit kilamiitamik ungahiktut, ikayuutauyut huradjanit ingilrayut talvuuna nunamit. Una aadlanit atuqtauyuq ihariagiyauyuq North Water-mi piliuqtuq akhuurutauyut pitquhitigut atayut Nunavunmit Kalaakliimillu.

Aallannguqpalliayut Hikum Pitquhiit

Tamna North Water-mi Hikuilrua ihariagiyaa ihuaqtumik hikunganik qanurittaakhaanik. Qaffiiqtuqhutik ukiut atuqtillugit, hiku ikaaqviuyuktuq talvani Nares Ikirahaanit hikuttailivaktuq ukiumi, taimaa taryum hikua Quttiktumit tighiliqpaktuq hivuraanut hikuilruq hiamittugu. Ukiuqtaqtuq uqquuhivalliapluni hila aallnnguqpalliangmat, taryum hikua haalivalliayuq aallannguqpaalliqhuni, hivunighamilu hiku ikaaqviuyuq naunaqtuq. Hapkua aallannguqtaqtunit ihuilutaulaaqtut nauyunut uumayunullu nayugalgit hikuilruqmik, taapkununngalu inungnut Pikialasorsuamit ilitquhituqhutik inuuhiriyainut.

Nakuutqiyauyuq ilihimattiariamik aallannguqtaqtunik hikumik taimaa ihivriuqhugit ingilraviit qanurininganiillu. Qilangmiittukkut piksaliuqhimayut qulaani, tuniyauhimayut Bremen Ilihaqpaalliqvianit Germany-mi, takupkaivaktut hitamaiqhutik tatqiqhiutimi piksautinik talvanngat North Water-mi Hikuilruq. Hapkunani piksautinit aallanganiit ihivriunginnarialgit hivuanit tatqiqhiutinit ukiunillu maligiamik hikuilrumi ikaaqviuyuq ukiuq tamaat qanuqlu hiquptiqpagiaghaanik upinngagharaangat. Taimaa havauhiqaqhutik, qauyihaiyit ilitturihimaliqtut qanuq upluqqughivaalliqtuq ikaaqvianik tajja 2.1 uplunik ukiuq tamaat 40‑nguyunit ukiunit – taimaaluuniit 84-nik uplunik naallugit – aallannguqtaqhuni ukiunnguraangat.

Pikialasorsuaq Katimayiingit

2013mi, Inuit Ukiuqtaqtumi Katimayiingit Kalaakliit katimayut uumani Nuuk, Kalaakliit, inungnit uumannga Pikialasorsuaq aadlanut uqariamiknik ihumaalutinginnik hivuninnganut nunamiknit. Talvuuna, Pikialasorsuaq Katimayiingit  piliurhimayuq 2016mi. Pitquyanga ikayurami nunanga unalu avikturhimayuq input, ilaliutigiami nunaqaqqaarhimayut ilihimaninnga pitqutigiami ihumaliurutingit tammaqtailigiami munariniq aaniaqtailininngit Pikialasorsuaq hivuniptikni nutaqqavut atuqtakhanginnik.

Pingahut kamisinauyut tikkuaqtauyut: tamainni nunaryuaptikni havaktuq, atauhiq Kaanatamit atauhiqtauq Kalaakliinmit:

  • Okalik Eegeesiak, Ikhivautalik Inuit Ukiuqtaqtumi Katimayiingit
  • Eva Aariak, Hivuliqtiugaluaq Nunavumut
  • Kuupik Kleist, Kalaakliit hivuliqtiugaluanga

Aadlanut Piyut Hivuniqmi

Oceans North-kut ikayuqtaat piliurninnga una Pikialasorsuaq Katimayiingit ikayuqtullu ukunanik uqaqatigiikniq tamarmikni Nunavut uumanilu Kalaakliit. Katimatillugit, Inuit tamarmikni Qikiqtaalup Kangirhungani uqaqtut piliurninnganik atayumik munariyauyuq timiqutinga uumunnga Pikialasorsuaq, pipkaidjutauyuq nunamikni inunginnit. Katimayiingit qinirhiayut qanuqtut Inuinnait tamarmiknit nunanit havaqatigiiktaaaqtut munarigiami una piqaqpiaqtuq hunavalukmik avatiliriniqmut iniqtiqtullu taiguagakhamik pitquyautiqaqtumik 2017mi.

December 2018-mi, Pikialasorsuaq Katimayiit iniqhimaliqtait havaaghaita himmiqtauplutik taapkuninnga Pikialasorsuaq Aullaqtittiyit Katimayiit (PIC). Havaaghaita PIC-kut taimaa aullaqtittiyaamik katimayiit pitquhimayainik, ikayuqlutik hanayunik Inungnit-hivuliqtinik atannguyanik hamani aviktuqhimayumi ikayuqlugit angirutitaarahuat aviktuqhimayunit kavamatuqanillu.

Kaanatami, tamna North Water-mi Hikuilrua ilitariyauyuq ilanganit hivuliqtiuyunit inungnnillu nayugakharmik uumunnga nunaqaqqaarhimayut tammaqtailiyauyut nayugangani. Kalaakliit inmikkuuqtuq-munariyuq nuna ittuq Nunangani Denmark tadja pihimayuq piyunnautimik tamainnut ihumaliurniqmut piyuq tariup imanganut. Kaanata-Kalaakliit tuglia munariniq timiqutigiyanga uumunnga North Water-mi Hikuilrua, taimaa Oceans North-kut ikayuqtut, hivumuuqtinniaqtaa Denmark unalu Kalaakliup aadlanut pipkaidjutigiyait tikinnahuarutinga angikliyuumiriami inmmikkut munariyuq unalu akhuuquliqlugit Kalaakliup inmikkuuqniq uumannga Nunamiingaqhimayut Maniliurahuarutit.

ilauyut pivighat

People of the Ice Bridge The Future of the Pikialasorsuaq

Pikialasorsuaq is the largest Arctic polynya and most biologically productive region north of the Arctic Circle. The Pikialasorsuaq Commission, made up of representatives from both sides of Baffin Bay, issued this report in 2017 with major recommendations for the conservation and management of the polynya.

Download